24 elokuuta 2015

puutuolit uusiksi







Olen haalinut näitä vanhoja puutuoleja kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista ajatuksena antaa niille uusi elämä. Kovin paljon löytyy tällaisia hyljeksittyjä kavereita rumissa kuteissaan vetelehtimässä. 
Toiset pelastaa kulkukoiria, mä pelastan näitä puutuoleja!




Aattelin heti, että nahkaa näiden pitää saada yllensä. Enkä tietenkään raskinu metritavarana ostaa, joten käytettyä piti etsiä. Aika kauan sainkin kytätä nettikirppiksiä, mutta vihdoin viime viikolla onnisti kun naapuripitäjässä eräs perhe luopui ilmaiseksi omasta nahkasohvastaan. Riisuttiin siis sohva nahoistaan ja lähetettiin runko nakuna kälyn luo odottamaan uusia vaatteita. Se oli vähän kuin joulu mulla siinä, metritolokulla mahtavan ihanasti patinoitunutta, paksua nahkaa! Ohh!

Siispä tuoleista mattoveitsellä vanhat vaatteet pois ja uutta tilalle. Näitä tuoleja valikoin vähän sillä silmällä, ettei kovin vaativia verhoiluhommia tarttis tehdä, kun eivät meikäläiseltä ollenkaan luonnistu. Näihin verhoiluhommiin tarvittiin siis ainoastaan niittipyssy, metrin verran vanua ja kunnolla liimaa. Niin ja noita verhoilunastoja (Biltemasta ostin, reilu 2 euroa paketti).






Toisen tuolin (klik!) kanssa käytin vähän mielikuvitusta ja jätin sen pöhkön mallisen selkänojan kokonaan laittamatta takaisin, ja korvasin sen liimaamalla kaksi nahkapalasta vastakkain ja naulaamalla sen sitten reunoistaan verhoilunastoilla kiinni runkoon. Nastat meni jotkut vähän sinnepäin, mut ei haittaa. 

Kyllä tuli aika suloset vaikka ite sanonkin! Ihan tarkotuksella valitsin ryttyisimmät nahanpalat ja asettelin ne löysästi paikoilleen, sileä ja sievä nahka ei ois passannu ollenkaan. Varsinkin tuo niittiasuinen veikko, se se vasta sympaattinen onki. Sellanen kulahtanu, vanha rokkitähti. Laav. 


19 elokuuta 2015

enää en vaihda







Taas on uusi sohva talossa. Huvittaa jo itseäkin tämä vekslaaminen! Mutta nyt on hyvä, ja vaihdantataloudella kun mentiin niin lompakkokin pysyi nätisti kiinni. Uusi sohva on siis Ikean Söderhamn (Isefall -kankaalla), ja muutaman päivän löhöilyn jälkeen sanoisin seuraavaa:

• Aivammahtava perstuntuma. Syvä sohva, joten voi maata ja olla poikittain ja vaikka miten päin keksiikin olla.
• Istuintyynyt eivät valu! Ne ovat vetskareilla kiinni rungon kankaassa.
• Monipuolinen. Meillä on tämä kolmenistuttava ilman käsinojia sekä divaani yhdellä käsinojalla. Voi siis käyttää vastakkain, niin kuin nyt, tai kulmasohvana. Hyvä sohva tämmöiselle huonekalujen pyörittelijälle kuten meikäläinen.
• Hinta. Tämä kokonaisuus maksaa Ikealla alle 700 euroa (Ruotsista ostettuna).
• Kangas. Todella paksu ja jämäkkä, eikä yllättävää kyllä kelpaa edes tuolle karvapatsaalle kynsittäväksi.

Kyllä nyt on ilonen hän!



Uuden sohvan myötä päätettiin myös uudistaa tuo ikivanha Bestå -järjestelmämme, kun Ikean löytönurkassa myivät mattavalkoisia ovia 10 kruunulla kappalle. Hirviän halpaa. Vanhat korkeakiiltoiset ovat muuten torilla myynnissä, jos jotakuta kiinnostaisi.
Hökötys nostettiin sitten seinälle (oma lukunsa sekin, voi s*****a soikoon, suosittelen ostamaan sitä varten tarkoitetut seinäkiskot) ja kun on viimeaikoina ollut sellainen runsas sisustusolo niin laittelin taulujakin runsaasti seinälle. Seinällä näkyy myös erään törröhuulen siluetti vuodelta -85!








03 elokuuta 2015

pikatuunaus





Hankin vuosi sitten muutamalla eurolla tällaisen kokopuisen arkistointilaatikoston, vai mikäkö lienee hökötys viralliselta nimeltään. Jonkin alakoulun käytössä on tainnut aikoinaan olla, lokeroiden alapuolella luki tussilla kirjoitettuna luokkien numerot.

Aivan herkullinen löytö, harmi vaan että viilupinta oli aivan entinen eikä tätä voinut alkuperäiseen asuunsa jättää. Viilupinnan kunnostaminen viimeisen päälle ei oikein innostanut, joten olin vähän tuhma ja otin puuliimaa jolla liimasin lerpattavat viilut kiinni ja maalasin ronskisti päälle Tikkurilan Unica Akvalla (ovi - ja ikkunamaali) jota jäi toisesta projektista yli. Vaan ei se hirveän huono idea ollutkaan, aatelkaas yksi kerros peitti liukkaan viilupinnan ilman mitään hiomisia tai pohjamaaleja. Terkkuja vaan Heidin "älkää tehkö näin" -entisöintikoulusta!

Pahoittelut huonoista kuvista. Canonin linssini vetelee näemmä viimeisiään, en tiedä näettekö saman mutta mun silmääni nämä kuvani ovat nykyisin jotenkin vääristyneitä. Psykedeelisen vinoja seiniä, rakeisia kuvia. Tai ehkä mulla on edessä reissu optikolle, heh.
Mutta hei, vinkatkaahan, jos on mielessä jokin hyvä ja edullinen sisäkuvaukseen sopiva linssi Canonille.



23 heinäkuuta 2015

mitäs tässä











Tämä kesä jääköön mieleen historiallisen jähmeänä kesänä. Kun ei saa tarpeeksi auringonvaloa, ei toimi pollakaan. Ja kun polla ei toimi, talossa ei tapahdu. Olemme kuin viisi haahuilevaa zombia. Myö ootamma sitä intiaanikesää, sadetanssit ois jo tanssittu kuulkaa!

Puoliso tuumaa, että kesä alkaa lauantaina, samalla kun hänen kesälomansakin. Paree olla oikeassa hänen. Me suunnataan huomenna kera kumisaappaiden ja sadeviittojen Qstockiin - lauantaiaamu valjetkoon kirkkaana ja häikäisevänä!



14 heinäkuuta 2015

remonttivuosi I



Töttöröö toverit! 
Mun piti tämä postaussarja tehdä jo toukokuussa, eli käydä läpi ensimmäisen vuoden asumisen aikana tehtyjä remontteja. Vaikka välillä tuntuu, että enemmänkin oltaisiin voitu saada aikaiseksi, niin vanhoja kuvia selaillessa kyllä hoksaa kuinka paljon ollaan tehty. Koko talo on vaalentunut pinnoiltaan ihan kiitettävästi, ja alakerta alkaa keittiötä ja kylpytiloja lukuunottamatta olemaan ihan hyvässä kuosissa, jee!

Aloittakaamme loogisesti eteisestä, että mitä siellä on tehty:


Vaneriset kenkälaatikot ovat ehdottomasti paras tekemämme projekti koko talossa. En voi tarpeeksi ylistää noiden kätevyyttä! En yhtään huonoa puolta keksi sanoa noista - tai joo, vähän kestävämmästä nahasta olisi pitänyt vetimet tehdä, noista kun kaksi on jo revennyt. Seuraavalla kirppiskierroksella täytyy metsästää oikein tuhti nahkavyö ja tehdä nuo uusiksi. 



Lattia on muun talon tapaan mosaiikkiparkettia, ei hirmuisen käytännöllinen lattiamateriaali eteisessä. Päällystimme koko lattian ihan perus kumipohjaisella, grafiitinharmaalla terassimatolla eikä sitä ole mitenkään liimattu tai kiinnitetty alustaansa. Hyvin on pysynyt paikoillaan ja on helppo pitää puhtaana. Matto on K-Raudasta, hintaa alle 50 euroa.
Tuon oven takana meillä on leffahuone/työhuone, ent. walk-in-closet, omaa sukuaan askarteluhuone.  



Eteinen on siitäkin toimiva, että siinä on kaksi oviaukkoa joista kulkea. Lapset, elukat ja monensortin hullut tykkää kun voi pyöriä ympyrää!
Seinän takana on isompi eteisaula jossa vaatekaapit. 




Kehyksetön peili löytyi roskalavalta, naulakkotapit on tehty pyörökepistä. Täällä lisää seinämateriaaleista



Seinän yläosaan kiinnitettiin vanhasta kodista mukaan lähteneet mdf-hyllyt kannakkeineen. Hyllyllä säilyy kenkälaatikoissa harvemmin käytetyt kengät ja laukut. Tässä oli aikaisemmin tuollainen tummanruskea ovi, joka kuitenkin poistettiin ja maalattiin ovenkarmit valkoiseksi. Olihan huima muutos pelkkä karmien maalaaminen! Vielä kun saataisiin tuulikaapin kattopaneelit maalattua valkoiseksi ja uusi ulko-ovi - tuo kasikytluvun keltalasinen ulko-ovi tuo aeva ehanan kelmeän valon eteiseen. Ruskeat väliovet pitäisi maalata tai uusia kokonaan.

Vastapäisestä ovesta on kulku kodinhoitohuoneeseen ja pesutiloihin. 



Ja tässä vielä pakollinen ennen -kuva. Edellisillä asukkailla oli tässä tilassa vaatekaappeja molemmin puolin, tässä kuvassa ollaan toisen puolen kaapit jo siirretty pois. Ahdasta on ollut! Ja ah, nuo laventelinsiniset tapetit...sormenpääni muistavat. 








01 heinäkuuta 2015

vastustaa






Hei vaan ja anteeksi taas liian pitkästä radiohiljaisuudesta. Me ollaan oltu viime viikot tuolla ulkosalla työleirillä, tarkalleen ottaen kuukausi tässä väännetty 25 neliön terassia pihalle. Onhan se niin että kun yksin (ja välillä kaksin) tehdään niin hidasta on ollunna. Lisäksi on ollut aivan tajuttoman tyhmät kelit kokoajan, hankalia työvuoroja eikä saatu edes oikein vapaaehtoisia pakotettua talkoisiin! Hehe.

Tässä sitä sitten on nakeltu vuoronperään ruuvimeisseliä ja perkelettä, väliin heitetty hanskoja tiskiin, mutta voiton puolella ollaan jo - kaiteita vaille valmista. Kyllähän tulee aeva mahtavan hieno terassi, ihan ite tehty. Ja tänään alko kesäkin!



11 kesäkuuta 2015

sohvii ja kukkasii















Voi juukeli kun on ihania nuo omenapuun kukkaset. Meinasinpa aamulla ostaa Lidlistä pioneja, mutta muistinkin sitten että omalta pihalta löytyy paljon parempia kukkasia. Ja ilmaisia! 

Meillä nököttää siinä uusi sohva. Minulla on tuon armaan kälyni kanssa näemmä tullut tavaksi pitää vuosittain sohvanvaihtoviikot, ja nyt on kälyllä taas siellä komia nahkasohva ja meillä olis tuollainen  komia tuossa. Puolisomme totesivat tunnin käsivarsitreenien jälkeen että yhtään sohvaa ei enää liikuteta tuota kahden kilometrin matkaa, joten luulen että tämä on ja pysyy nyt hetken, heh.

Olipa hankalaa aluksi tottua noin isoon möhkäleeseen, se on hiinä ja hiinä ettei oo liian iso. Ja ehkä pikkusen liian tavallinen mun omituiseen makuuni, mutta passaa kyllä sitä lottovoittoa ootellessa. Mitäs te tykkäätte, tuliko huti vai onko justiinsa melkein hyvä?