17 heinäkuuta 2014

Asuntomessulippujen voittajat



...ovat nimimerkit Kedolla ja Pikku.  Oikein kovasti onnea molemmille!
Koska kumpikaan onnekkaista ei jättänyt sähköpostiosoitettaan, niin laittakaapas kipin kapin minulle meiliä osoitteeseen tyytis ät gmail.com, niin laitan yhteystietonne eteenpäin! 

Palaan piakkoin messupostauksella, tiistaina kävimme ja olihan se inspiroiva reissu kaikkinensa.


(yhteistyössä Styleroom ja Meidän Talo)


11 heinäkuuta 2014

Haluatko asuntomessuille? Arvonta!



(Yhteistyössä Styleroomin ja Meidän Talo:n kanssa)

Arvonta on päättynyt.

Aika mahtista, että tänä vuonna asuntomessut järjestetään siedettävän matkan päässä täältä Oulun korkeuksilta Jyväskylässä, ja vielä kivempaa että sain kutsun toimia tänä vuonna Styleroomin ja Meidän Talo:n messulähettiläänä. Eli tämä muikkeli ottaa kameran mukaan ja syynää nuo upeat talot, en malta odottaa! Edellinen messukäynti olikin vuonna 2004 Heinolassa; ainakin oma maku on muuttunut noista ajoista aika lailla, heheh. 

Tulossa on siis messupostauksia myös Hajottamolle, ja omat messusuosikkini ilmestyvät myöhemmin myös Meidän talon asuntomessusivustolle.

Tietysti, eihän se olisi reilua jos vain meikäläinen saisi ilmaisliput, kaverille kanssa! Arvotaan siis yksi messulippu kahdelle voittajalle, ja voit osallistua arvontaan kommentoimalla tämän postauksen kommenttiboksiin ensi viikon torstaihin 17.7 mennessä. Jätäthän sähköpostiosoitteesi myös, jotta saan voittajan kiinni pikimiten arvonnan päätyttyä. 

Onnea arvontaan!





03 heinäkuuta 2014

Puolivalmis makuuhuone








Vähän maistiaisia makuuhuoneesta. Voi että me tykätään tästä. On niin paljon tilaa ja valoa.
Vielä on hommaa, kattolistat puuttuvat ja samoin verhot. Huoneessa on isot ikkunat joten verhot täytyy hankkia pikimmiten. Lisää kuvia sitten myöhemmin, nyt me pidetään vähän taukoa remppaamisesta ja lähdetään kesälomailemaan - palataan taas!

(Sari taisi kysellä maalin sävyä? Se on Tikkurilan S491. Tosi jännä väri muuten, on valosta riippuen joko vihreä, sininen tai tumman harmaa.)


02 heinäkuuta 2014

niin ruma, että melkein kaunis (not)



Oh mama! Tällainen seitkytluvun kivikasa tönöttää olohuoneessamme paraatipaikalla. Mä olen sitä nyt pari kuukautta tuijotellut ja huokaillut, että mitä sen kanssa oikein tehtäisiin. Jos oisin oikein rikas, tulisivat työmiehet ja veisivät sen palasina pois, ja toisivat tilalle tuon aikakauden vähän tyylikkäämään version - päivitettynä tälle vuosituhannelle. Vaan en oo, ja vaikka kuinka toivon että tuo tuijottelemalla vähän nätimmäks muuttuisi, niin ei se taida.

Tuosta tiililäjästä löytyy siis avotakka (ei varaava) sekä leivinuuni. Takkaa tuskin paljoa käytetään, mutta meikäläinen on niin kova leipomusmimmi että leivinuuni pöhisee alituiseen.

Tuo takkaosuus on aivan liian massiviinen (koko hökötys on liian massiivinen!), se menee puoliksi ikkunoiden eteenkin.
Pelkän takkapuoliskon purkaminen kuitenkin taitaa olla mahdoton tehtävä, sen alla kun ei parkettia tietenkään ole eikä lattiaa ole tarkoitus uusia. Ja mitenkähän tuolla sisuksissa mahtaa hormit sun muut kulkea, sekin varmaan tekee omat esteensä asiaan.

Kokonaan uutta takka/leivinuunisysteemiä ei varmaankaan ilman lottopottia päästä laittamaan ihan äkkiä, veikkaan. Siispä täytyy olla luova ja keksiä jotain, jolla tämä alituinen silmäsärky aina olkkarissa ollessa helpottais. Pelkkä valkoiseksi maalaaminen ei kyllä auta, tuo tiilien muoto on se joka eniten ottaa kupoliin. Haaveilen betonimaisesta pinnasta, ja että nuo kaikenmaailman ulokkeet ja kulmat saisi jotenkin pelkistettyä. Less is more ja silleen!

Täytynee konsultoida vielä jotain takkafirmaa tämän suhteen (ja googletella ahkerammin), mutta tällä hetkellä kiinnostaa kovasti, jos sieltä ruudun takaa löytyy vastaavan dilemman edessä olleita!

Kerrohan siis, mitä sinä teit rumalle tulipesällesi ja/tai mitä tekisit tälle meidän? Kuvia, linkkejä, ideoita kehiin, suurkiitokset jo etukäteen!





siitä tuli sinivihreä






Niin tuli!
Tässä valmistuu meidän makuuhuone. Ensiksi siitä piti tulla valkoisen eteerinen zen-huone, sitten keksittiin vaaleanpunainen sävy, jollaista etsittiin varmaan kaksi viikkoa. Täydellinen possunpunaisen sävy löytyikin ja minä sitä lähdin rautakaupasta hakemaan, ainoastaan palatakseni tämmöisen värin kanssa. Heh. Siippa meinasi ihan äityä mököttämään, se vaaleanpunainenhan oli alunperin hänen ideansa (uskokaa tai älkää) ja tämä nyt ei liippaa semmoista läheltäkään. En tiedä mikä minuun meni, oliko se jossakin blogissa nähty sinivihreä seinä vaiko naapurin auton väri, mutta tämän minä ostin ja seinään sudin.
Ja kyllä me tykätään tästä, puolisokin jopa pikkuhiljaa, hitaasti lämpeävää sorttia kun on. Täällä saa varmasti makosat unet, veikkaan ma.

Vielä on listoja ja huonekaluja vaille tämä, sitten laitankin ennen- ja jälkeen-kuvia tuutin täydeltä!

PS: Jokakesäinen Tampereen vierailumme starttaa lauantaina. Aikaisempina vuosina ollaan oltu siellä juhannuksena ja vain pari päivää, jolloin kaikki kivat mestat on olleet kiinni tai muuten vain tavoittamattomissa. Vinkatkaapa kivoja ostospaikkoja (kirppiksiä myös) ja missä kannattais käydä lastenkin kanssa (Särkänniemi on boikotissa ryöstöhintojen vuoksi).



17 kesäkuuta 2014

I heart mäntypaneeli






No en nyt ihan rakasta, mutta enpäs vihaakaan! Talomme "mäntyisyys" pelotti aika monet muut ostajaehdokkaat pois. Kuulemma liikaa maalattavaa. Ummarran! Olisin itsekin sanonut noin vielä vuosi, kaksi takaperin. Ja kyllä mua vähän etukäteen hirvitti, kuinka ahdistava mökkifiilis tästä kaikesta männystä tuleekaan.
Vaan turhaan pelkäsin! Kyllähän tämän kanssa voi elää. Se on lämmin ja kotoisa, ihan erilainen kuin meidän vanha, valkoinen ja vähän kliinisen moderni koti.

Mutta silti, talvi tulee ja pimeys, ja talvella kyllä kutsutaan maalariporukka tänne kiipeilemään ja valkaisemaan kaiken kattoa myöten.
Ja sitä keittiöremonttia odotellessa, huoh....


13 kesäkuuta 2014

pihalta






Meidän pihalla kasvaa iso lumipalloheisi. Se on kyllä varmasti maailman kaunein puu! Raskin napsaista yhden pienen oksan siitä.

Kyllä maalla on vaan niin mukavaa. Vielä kun jaksaisi perehtyä oman pihan pensaisiin ja kasveihin, kaikennäköistä puskaa ja kukkaa puskee sieltä sun täältä ja enhän mä osaa niille mitään tehdä. Katselen vaan ja ihastelen.